Kuinka moni muistaa sen ajan jolloin omien rintojen pitäminen paljaana muuttui arasteluksi? Itse en osaa sanoa tarkkaa ikää koska se tiedostaminen siitä, että minun täytyy pitää kangas aina rintojeni päällä alkoi. Tiedän kuitenkin todeksi sen ettei tähän tiedostuksen syntymiseen liity omalla kohdallani seksualisointi. Pieni lapsihan ei koskaan ajattele "en saa näyttää nännejäni, koska aikuinen mies voi kokea sen kiihottavaksi". Mikä itsessään on jo lauseena kenen tahansa mielessä todellä sairas. Itse ajattelin, vain että näin meidät erotetaan toisistamme, mutta vaikka saatoin nähdä naisia yläosattomissa en siltikään pitänyt sitä sopimattomana tai ajatellut "hui kauhia mikä esimerkki". Olinhan lapsi. Ajattelin usein, että tuolla tädillä ei ollut samanlaiset tissit kuin äidillä ja jatkoin leikkimistä. Monille 0-2 vuotiaille lapsille nännin näkeminen tarkoittaa myös "jes ruokaa!" ja varmasti vanhemmatkin lapset nännin usein yhdistävät enemmin imettämiseen kuin mihinkään muuhun ellei toisin kasvateta, mikä jälleen kuulostaa todella väärältä.

Lukaisin Ylen kirjoittaman artikkelin, joka käsitteli lyhyesti viime päivinä monia puhuttanutta nänniasiaa. Nännit ovat sellainen aihe, joka aina silloin tällöin hyppää puheenaiheeksi ja mitä enemmän itse näen näitä keskusteluita aiheesta sitä enemmän ihmettelen kuinka paljon seksuaalista jännitettä naisten nännit kannattelevatkaan. Itseäni naurattaa suuresti esimerkkinä tällainen asia; kun olemme poikaystäväni kanssa ulkona ja kävelemme paidattoman poikaporukan ohitse hän ei edes vilkaisekaan heitä kohti. Kotona puolestaan kun kuumuudesta riisuudun yläosattomaksi hänen silmänsä laajenevat rintojeni paljastuessa kuin hän ei koskaan nännejä olisi nähnytkään.

"Jotkut tutkijat ovatkin huomauttaneet, että naisilla on omiin rintoihinsa heikot omistusoikeudet. Oletus on, että naisten rinnat kuuluvat kaikille, mutta etenkin miehille", näin Helsingin yliopsiton sukupuolentutkimuksen dosentti Leena-Maija Rossi kertoi Ylelle ja aikalailla tottahan tuo on. Yhteiskunnan käsityksen mukaan rintani ovat vähemmän omassa omistuksessani kuin ne ovat miehen, jonka kehossa ne eivät ole kiinni. Kun olen sinkku, rintani ovat yleisessä omistuksessa, mutta kun olen parisuhteessa ne kuuluvat kumppanilleni. Jopa seksuaalisesta suuntautumisestani huolimatta rintani kuuluisivat silti miehille, vaikka en olisi koskaan ollut miehistä kiinnostunut tai ollut suhteessa miehen kanssa eikä olisi aikomustakaan olla. Mikä on oikeasti todella typerää. 

Kuten jo sanoin lapsena rinnat tai nännit eivät olleet koskaan itselleni ihmeellinen asia. Vasta sitten kun aloin itse käyttämään rintaliivejä - mikä tapahtui joskus viidennellä luokalla, enkä silloinkaan olisi niitä edes tarvinnut - aloin itse kasvamaan siihen ajatusmaailmaan, että nännien näkyminen paidan läpi on epäsopivaa. Mitä enemmän aika kului aloin myös ajattelemaan; jos rintaliivitkin näkyvät niin se on sopimatonta. Käytin todella pitkään väärän kokoisia rintaliivejä, sillä en uskaltanut pyytää apua vaatekaupassa uusia ostaessani. En kokenut mukavaksi puhua rinnoista tai näyttää niitä kenellekään. Edes omalle äidilleni. Ajattelin jopa etten saa näyttää rintojani kenellekään. Elin myös sellaisessa ajatuksen kuplassa, että rintani eivät olleet tarpeeksi viehättävät kun ne eivät olleet tietyn kokoiset. Tähän vaikutti suuresti empatiakyvyttömän eksäni sanat; "Jos mulla ois rahaa ostaisin sulle tissit." Tämä sai minut ostamaan täysin väärän kokoisia rintaliivejä vain, jotta rintani näyttäisivät isommilta.

Viime kesän loppu vaiheilla olin päässyt henkisesti hyvään paikkaan ja aloin tutkimaan enemmän omaa kehoani, jonka johdosta aloin olemaan enemmän sinut kehoni kanssa. Aloin hyväksymään sen tosi asian, että rintani olivat ja tulevat olemaan olemattomat, mikä nostatti todella paljon itseluottamustani. En oikeasti kotona käytä rintaliivejä, kuten ei varmasti moni muukaan niiden epämukavuuden vuoksi. Todellisuushan on myös etten itse edes tarvitse rintaliivejä, sillä rintani ovat niin pienet etteivät ne tarvitse minkäänlaista tukea. Sen lisäksi, että käytin aikaisemmin rintaliivejä jotta näyttäisin siltä, että minulla olisi suuremmat rinnat käytin niitä myös etteivät nännini vain näy paidan lävitse. Tällä hetkellä asia on ihan eri ja puen rintaliivit silloin kun siltä tuntuu.

En täysin ymmärrä syytä, miksi juuri naisten nännit ovat hyvin seksualisoituja. Syitä tälle on nimittäin monia, mutta itselleni se päivän selvin syy taitaa olla, että naisten oletetaan pukeutuvan miehiä varten. Jotta olisimme viehättäviä kumppanin löytämis aikeissamme ja tähän kuuluu rintojen korostaminen/esittely. Toisin kuin muualla eläin maailmassa, jossa uros on yleensä se "kauniimpi" ja yrittää saada naaraan huomion ulkomuodollaan ja naaras puolestaan on se vaatimattomampi. Hyvänä esimerkkinä riikinkukko. On myös hyvin huvittavaa, että nännin näyttäminen on jokseenkin ok jos kuvaan lisätään lapsi. Muuten nännin vilauttelu on aivan liian seksuaalista.

Sama liiallinen seksulaisointi kohdistuu myös tissivakoa kohtaan. Mitä syvempi tissivako, sitä seksuaalisempi se on ja samalla se on naiseuden merkki. Itse koin todella pitkään olevani "vajaa" koska minulla ei ole tissivakoa ilman rintaliivejä - ja koska käytin pitkään vääränlaisia rintaliivejä en edes niiden kanssa saanut sitä mehukasta tissivakoa itselleni. Se on jotenkin ihmeellistä miten tuo seksuaalisuus kietoutuu tuollaisten rasvakudosten ympärille, joiden tarkoitus on ruokkia jälkikasvua. Niiden olemassa ololle ei ole mitään muuta syytä. Tämä on jokaisen tiedossa ja silti niitä seksualisoidaan ja se sukupuoli jolla näitä ei ole määrittää minkä näköinen, kokoinen ja muotoinen viehättävän rinnan kuuluu olla. Sama pätee nänniin.

Pitäisikö uimarannoilla olla samat säännöt kaikille? Kyllä. Säännön ei kuulu mennä jos sinulta ei löydy makkaraa housuista pidät nännisi piilossa, vaan sen kuuluisi olla vapaa valinta. Miehet saavat kuitenkin vapaasti valita ovatko yläosattomana vai eivät, joten mikseivät naistekin saisi valita ilman, että saisivat osakseen paheksuntaa? Se että tällainen valinta olisi hyväksyttävää ei myöskään tarkoita, että sinun olisi pakko näyttää nännisi koko maailmalle. Se ei tarkoita, että jos/kun kaikki nännit olisivat ok näyttää, että sinun täytyy luopua omasta mukavuudestasi. Hyvänä esimerkkinä minä. Olen tämän asian puolesta, että "vapautetaan nännit!" mutta en itse juoksisi tuolla yläosattomana, vaikka se olisi sopivaa. En koe sitä mukavaksi, mutten myöskään koe epämukavaksi jos joku toinen tahtoo näin tehdä. Säännön ei pitäisi myöskään rajoittua pelkästään uimarannoille tai yleisiin saunoihin. Jos on epäsopivaa että nainen istuu terassilla rinnat paljaina niin kuuluu myös sama häpeän katseen kohdistua mieheenkin jolla ei sitä paitaa ole tai jonka nänni nöpöttää paidan läpi. Mutta valitettavasti tällä hetkellä asia on niin, että nainen voi olla joko siveä tai seksuaalinen. Ei molempia. Ja tähän vaikuttaa suuresti nännit ja niiden näyttäminen jotka löytyvät melkeinpä kaikilta.

Mitä mieltä itse olet asiasta?

Lue myös;

Kuinka näyttää hyvältä litteällä rintakehällä?

Naisen arvo perustuu vaatetukseen

Sekä Ylen julkaisema toinen artikkeli aiheesta; Naisen nänni pysyy piilossa, vaikka huippumallit paljastavat rintansa ja tekonännejä käytetään koruina - syynä on amerikkalainen seksivastaisuus