Tapaa bloggaaja

UUTTA BLOGISSA

Milloin koristella koti jouluiseksia?

Muistan kun olin lapsi, meillä ilmestyi joulukoristeita pitkin joulukuuta, ja joulukuusi meillä "pystytettiin" vasta 23.päivä joulukuuta, jolloin se myös koristeltiin. Kyllä meillä koti oli vasta täysin jouluun valmistettu jouluaattona. 

Usein nuo omat lapsuusaikojen tavat ja tottumukset tuntuvat niiltä "oikeilta" perinteiltä ja ajattelin todella pitkään, että sitten kun muuttaisin omilleni ja oma perhe tulisi perustettua niin meidän talossa noudatettaisiin myös noita samoja perinteitä. Jossain välissä myös lämpesin sille ajatukselle, että kyllä sen kumppanin tavatkin voisi omiin sisällyttää, koska vasta yläkoulun jälkeen ymmärsin, että jokaisella perheellä on omat perinteet.

Mutta tuosta perinteestä ei tullut pidettyä kiinni.

Joulu on aina ollut itselleni hyvin tärkeä juhla ja ymmärrän, ettei se kaikille sitä ole, mutta se että joku väen väkisin yrittää luoda tärkeästä juhlasta inhottavan ja puhua siihen sävyyn, ettei ilolle oikeasti ole aihetta on kauheaa.

Kun muutin pois kotoa päädyin asumaan silloisen narsistisia piirteitä omaavan exäni kanssa saman katon alle. Vaikka joulu ei olllutkaan sellainen asia, mitä nexäni halusi juhlistaa iloitsin silti vuosi toisensa perään joulusta ja olin valmis koristamaan kodin valoilla, kynttilöillä ja ties millä kaikilla muilla koristeilla. Aina ajatellen, että tänä vuonna se olisi sallittua. Kuitenkin jokaikinen vuosi kun joulukuu saapui ja olin kaivamassa nuo parit koristeet esille ajatukseni lytättiin heti alas. Joulu ei ollut koristeita. Ei. Se oli viinaa ja kinkkua. Ainakin nexäni mukaan.

Joulukoristeet olivat ehdoton ei tai jos halusin niitä laittaa esille tapahtui se jouluaattona, mutta seuraavana päivänä saivat kaikki lähteä. Parempihan oli, että ne olivat kadonneet jo samana iltana. Suurin osa kuvista joita olen joulun aikana ottanut jouluisesta sisustuksesta on otettu silloin kun nexäni ei ollut kotona ja laitoin nopeasti koristeet esille, räpsin kuvat ja laitoin takaisin kaapin uumeniin. Tätä ei onneksi kestänyt montaa kymmentä vuotta, mutta neljä jouluakin on ollut liikaa. 

Tällainen ei sillä hetkellä jostain syystä tuntunut minusta väärältä tai mitenkään oudolta, sillä tiesin nexäni niin sanotun syyn joulun "vihaamiselle" ja koska olin aina ajatellut, että kodin joulutunnelmallistamisessa keskeistä oli se, että se tapahtuisi juurikin ennen joulua. Ei liian aikaisin!

Ajattelin ennen, että kun joulutunnelman luo kotiin vasta juuri joulun alla, se pysyisi jotenkin erityisenä. Koti tavallaan puhkeaisi kukkaan ja tuntisi sen tunteen, että nyt se joulu on täällä. Vähän omissa ajatuksissani olen siis ihmetellyt niitä, jotka ripustavat kaikki koristeet esille ja kantavat innokkaina kuusen sisään ennen kuin joulukuukaan on edes saapunut. Olen ajatellut, että no sen siitä saa kun aloittaa liian aikaisin ja ehtii jo kyllästyä koristeisiin ennen jouluaattoa. Menettävät sen tärkeimmän tunteen, joka on osa joulua.

Olin siis sitä mieltä, ettei omissa ajatuksissani sekä uusissa joulutottumuksissani oli mitään väärää. Muiden joulussa kyllä oli, sillä näin nexä sanoi. Kuitenkaan ei se ihana joulun tunne tullut enää samalla tavalla noina "yhteisinä vuosinamme". Hän vain mökötti ja ärisi, vihasi muiden iloa ja kiukutteli. Viimeinen joulu jonka vietimme yhdessä oli se mitä vihasin eniten, sillä erostamme huolimatta en saanut silloinkaan kotiani koristaa jouluksi. Hän ahdistui siitä omien sanojensa mukaan liikaa.

Mutta nyt paljon erilaisemmalla ajatusmaailmalla ollessani liikenteessä olen enemmän ja enemmän hiipinyt tätä toista joulun odottajien puoliskoa kohti. Sitä joka innostuu joulusta joulukoristeiden ilmestessä jo lokakuussa ja sitä joka jo marraskuussa tahtoo kodin koristaa jouluksi. 

Kun oikeasti mietimme asiaa niin tämä pimeä aika jota talvisin elämme on oikeasti todella pitkä. Jos tähän aikaan saa tungettua edes vähän iloa ylimääräisestä jouluvalojen tuikkimissta, glögin tuoksusta ja punaisesta väristä patakintaissa niin kaikki keinot vain käyttöön! Vaikka sitten jo pyhäinpäivänä!

Tänä vuonna meille tuli joulu todella aikaisin. Olin jo valmis joulun viettoon heti Halloweenin jälkeen ja tilasin meille uuden joulukuusen. Sellaisen josta olin monta vuotta haaveillut, mutta monesta syystä en saanut sitä ostaa. Joulukuusen saavuttua laitoin sen pystyyn välittämättä, vaikka jostain saattoi kuulua; "nyt on liian aikaista!"

Joulu muistuttaa minua edelleen noista neljästä kylmän kauheasta joulusta liiankin elävästi, mutta tahdon luoda tilalle uusia parempia tunteita, jotka peittävät nuo tuntemukset niin hyvin, etteivät ne pääse enää lannistamaan. Senpä vuoksi olen täksi jouluksi suunnitellut, että luon joulukalenterin!

Viimeiset viikot olen ollut täynnä joulun intoa ja olen purkanut sen ulos blogipostausten muotoon ja tajusin, että sisältöä on tullut niin paljon, että kalenterinhan tästä saa aikaiseksi. Taisin myös muutama joulu takaperin kertoa, miksi en joulukalenteria lähde väkertämään, mutta yksinkertaisuudessaan ja muistin virkistykseksi; olen kamppailut ihan liikaa vanhojen joulujen muistoissa että olisin kyennyt nauttimaan joulusta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Nyt kuitenkin koen olevani tarpeeksi vahva henkisesti tämän vuoden jouluun ja jopa kalenterin väkertämiseen.

Halusin myös pysyä hiukan tässä jaksamisen teemassa, joten tämän vuoden kalenterin teema tuleekin olemaaan "Stressivapaa joulu". Toivon siis että pamahdat tänne joulukuun puolella keskustelemaan aiheesta, oppimaan sekä lisäämään joulun tunnelmaa niin omaasi kuin muidenkin elämään!


Milloin sun mielestä on oikea aika laittaa joulukoristeet esille? Oletko aikainen hiirulainen vai myöhäinen mangusti?

GoSupermodel tekee paluun! Parantaako tämä sisäisen lapseni?

Kaikki ovat varmasti tässä vaiheessa jo kuulleet, että todella monen rakastama goSupermodel tekee paluun tämän vuoden joulukuussa. Olen nähnyt kuinka kaikki ovat hehkuttaneet tätä, enkä voi olla itsekään iloitsematta asiasta, sillä gosu oli itselleni ensimmäinen paikka, jossa minulla oli mahdollisuus olla oma itseni. Se on hassua, että verkkosivut voisivat tuoda tällaisen tunteen, mutta minun lisäksi monille muille gosu oli tällainen paikka, jossa pystyi ilmaisemaan itseään, tutustumaan uusiin ihmisiin ja se oli oikeasti toimiva yhteisö.

En ollut niin aktiivinen gosussa vuonna 2015 ja kun kuulin gosun lopettavan seuraavan vuoden toukokuussa toimintanssa surun lisäksi tunsin turhautuneisuutta ja vihaa. Normaalin teini-ikäisen tavoin kapinoin asiaa vastaan, mutta yritin myös löytää samaa tunnetta muilta verkkosivuilta kuten demi-lehden sivuilta, sillä siellä pyörivät samat henkilöt, joiden kanssa olin ystävystynyt gosussa. Sama tunne ei kuitenkaan pysynyt ja se lapsen omainen ihmettely, luovuus ja iloisuus hautautuivat jonnekin syvälle. En tiedä katosiko se juuri tuon turhautuneisuuden takia vai halusinko suojella jotain osaa itsestäni sen aikaiselta narsistiselta kumppaniltani. Oli mikä syy hyvänsä kun gosu lakkautti toimintansa samalla osa itsestäni sulkeutui.

Kun goSupermodelin instagram sivu aloitti aktiivisuutensa noin pari viikkoa sitten en ensin ajatellut kauheasti asiaa, mutta mitä enemmän he julkaisivat sisältöä muistoja mielessäni avautui, jotka olin täysin unohtanut. Näiden muistojen myötä myös innostukseni kasvoi. Tuntui, että osa itsestäni astui takaisin pintaan monen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Mietin onko tämä se sisäinen lapseni, joka uskaltautuu nyt astua kunnolla esille?

Viimeiset kaksi vuotta olen tuntenut oloni hyvin erilaiseksi ja varsinkin edelliset kolme kuukautta olen ollut enemmän innoissani omasta elämästäni. Hyvin paljon osaa ja arpaa on ollut R:n käyttäytymisessä, joka on ollut enemmän kuin kärsivällinen kanssani, mutta ennen kaikkea se että hän on ollut hyvin kannustava jokaisesta pienestäkin asiasta jota olen yksin tai olemme yhdessä kokeneet. Tämä on antanut sisäiselle lapselleni enemmän uskallusta tulla esille.

Mikä se sisäinen lapsi oikein on? 

Sisäinen lapsi on se muisto siitä kuka olimme joskus. Se on kaikki ne muistot ja tunteet joita koimme. Suurimmalla osalla meistä tuo sisäinen lapsi on jollain tasolla vaurioitunut ja tämä on helposti tunnistettavissa siitä, että näin aikuisina meillä on hyvin intensiivisiä tunteita, reaktioita asioita tai ihmisiä kohtaan. 

Miten yhdistyä uudelleen sisäisen lapsen kanssa?

  • Käy läpi vanhoja kuvia.
  • Kirjoita kirje nuoremalle itsellesi.
  • Kirjaa ylös kaikki asiat jotka tekivät sinut onnelliseksi lapsena.
  • Muista, että tämä on matka, joka vie aikaa. Mikään ei muutu yhdessä yössä.
  • Vieraile paikassa jota rakastit lapsena.
  • Kunnioita tunteitasi. Ota aikaa päivästäsi itsellesi.

Miksi edes koittaa parantaa sisäinen lapsi? 

Ihan yksinkertaisuudessaan; aikuisminäsi tulee arvostamaan tätä enemmän kuin uskotkaan.

Oma matkani on ihan kesken, mutta olen silti siinä vaiheessa, että olen alkanut näkemään tuloksia. Tämä on saanut lapsen omaisen innostuksen syttymään sisälläni. Suurin ymmärrys sisäisen lapseni hitaasta parantumisesta ja siitä että kaikki mitä olen tähän mennessä tehnyt ovat oikeasti toimineet syntyi silloin kun tajusin Gosupermodelin oikeasti tulevan takaisin. 

Oletko itse seuraillut Gosupermodelin paluuta?

kuinka päästä eroon sosiaalisen median riippuvuuksista

Myönnettäköön, että olen yksi niistä ihmisistä joka rakastaa olla puhelimella ja ilman minkäänlaista syytä skrollailla vain menemään. Ajan viettäminen instagramissa, tiktokissa tai youtubessa voi olla hyvin viihdyttävää, mutta kuitenkin joskus syntyy sellainen tunne, ettei se tekeminen ole kauhean järkevää. Tulee ehkä hiukan laiska ja turha olo kun täyttää sen tyhjyyden puhelimen tuijottamisella sen sijaan, että tekisi oikeasti jotakin. Mutta kuitenkin joskus se on vain todella hankalaa laskea puhelin alas ja olla katsomatta sitä! Joten tämän päiväisessä postauksessa jaan muutavan hyvän vinkin joiden avulla vähentää sosiaalisen median käyttöä.

 piilota sovellukset satunnaisiin kansioihin // kun asetat sovelluksesi johonkin muualle kuin puhelimesi kotivalikkoon silloin sinulla on vähemmän houkutusta avata sitä. Joskus sovelluksen poistaminen pienta sosiaalisen median taukoa kaivatessa tuntuu liian hankalalta tehtävältä, joten sen piilottaminen voi olla parempi vaihtoehto. Piilota eniten käyttämäsi sovellukset satunnaisesti eri kansioihin ja mielellään ehkä sellaiseen, joka ei ole etusivulla. Poissa silmistä, poissa mielestä!

♡ anna puhelimen latautua rauhassa // opeta itsesi siihen tapaa, ettet käytä puhelintasi silloin kun se on latauksessa. Silloin kun et käytä puhelintasi et voi myöskään mennä sosiaaliseen mediaan! Olen harjoittanut tätä jo muutaman viikon ja se on tuntunut auttavan. Jos myös pystyt kokeile ladata puhelintasi päivän aikana niin saat tarvitsemaasi pientä taukoa sosiaalisesta mediasta.

 hanki herätyskello // tästä olenkin puhunut jo jonkin verran, mutta muistutuksena vielä jos siis käytät puhelinta heräämiseen vaihda se herätyskelloon. Ei sen takia, että epäilisin etteikö puhelin voisi herättää hyvin, minut se herättää vallan mainiosti, mutta kun et nappaa puhelinta käteesi painaaksesi hälytyksen pois päältä tunnet tällöin vähemmän houkutusta selailla sosiaalista mediaa. En tiedä sinusta, mutta itselläni on ainakin huono tapa jäädä sänkyyn selailemaan instagramia, mikä pitkittää vain nousemistani, mutta on myös huonoksi silmilleni.

♡ sano asiat ääneen // joskus skrollailun yhteydessä syttyy ajatus, että nyt voisi olla hyvä aika lopettaa, mutta sitä ei kuitenkaan vain lopeta. Kertomalla itsellesi ääneen, että lopeta voi auttaa. Tämä voi kuulostaa hiukan hölmöltä, mutta se oikeasti toimii! Kerro vain itsellesi; "lopeta skrollaaminen, pistä puhelin pois ja ala siivoamaan"!


Kuinka paljon aikaa itse käytät yleensä sosiaalisessa mediassa? Ja haluaisitko vähentää sosiaalisen median käyttöäsi vai oletko tyytyväinen siihen?

olet enemmän kuin sometrendi

Tällä hetkellä voimme turvallisin mielin todeta sosiaalisen median olleen parin viimeisen vuoden ajan paikka, jossa olemme voineet olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja samalla olemme saaneet sen tunteen, ettemme ole niin yksinäisiä. Sosiaalisen median suosion nousu on kuitenkin merkinnyt täysin uudenlaista tapaa, miten toimimme nykyisin verkossa ja jopa offline -tilassa. Trendeistä on tullut yleisempiä ja nopeasti muuttuvia. Ne ovat jopa levinneet puhelimesta ihmisiin itseensä. Nyt titeynlaiset elämäntyylit, persoonalisuudet ja ihmisetkin ovat muuttuneet trendeiksi.

Se kuka olet ei pitäisi olla trendi. Et voi vain muuttaa itseäsi "that girl:stä" VSCO tytöksi ja siitä sitten seuraavaksi, mikä ikinä nyt sattuukaan olemaan trendaavaa sillä hetkellä. Et ole karikatyyri, olet henkilö.

Lähiaikoina olen huomannut sellaisten trendien nostattavan suosiota, jotka ovat enemmän tai vähemmän "tyttömäisiä". Itselleni tämä tuntui jotenkin helpottavalta, sillä minusta tuntui kuin osa itsestäni olisi tunnistettu olemassa olevaksi. On ollut siis hyvin piristävää, että osa itsestäni on ollut "trendikästä". Mutta miksi ainoastaan tällaisessa tilanteessa tunnen oloni arvostetuksi henkilönä? Ainoastaan silloin kun olen tarpeeksi onnekas, että uusin trendi osuu johonkin, johon pystyn samaistumaan? Tässä vaiheessa järkevintä olisi ottaa askel taaksepäin ja ymmärtää ettemme ole trendejä, emme voi muuttaa itseämme sopimaan siihen, mikä ikinä onkaan uusin "se" henkilö niin kuin muka olisimme kenkäpari tai laukku.

Kun 'that girl' trendi otti vallan sosiaalisessa mediassa, huolimatta siitä faktasta että harrastan päiväkirjan pitämistä, meditointia, herään aikaisin, olen kiinnostunut omasta terveydestäni ja hyvinvoinnistani sekä mitä kaikkea muutakaan nyt tuohon kyseiseen trendiin kuuluukaan, minulle ei tullut sitä tunnetta, että nyt minut on hyväksytty ja sovin joukkoon, koska päivän päätteeksi 'that girl' trendissä ei ole kyse siitä kuka olet, vaan pikemminkin miten esittelet itsesi. Sillä ei tulisi olemaan mitään väliä, vaikka jatkaisin samojen asioiden harjoittamista, koska jos en tietyllä esteettisellä tavalla näyttäisi sitä en silloin sopisi tuohon trendiin ja siihen mitä 'that girl:ltä' odotetaan.

Ensin oikeasti ajattelin tätä trendiä todella hyvänä asiana, sillä se mainosti elämäntyyliä, joka on hyvä niin mielelle kuin kehollekin. Kesti kuitenkin hetki ymmärtää, kuinka hullua oli ollut päättää etten enää tekisi näitä tähän trendiin kuuluvia asioita, miten olin ne aikaisemmin tehnyt. Miten ne pitivät minut onnellisena. Sen sijaan minun kuuluisi käyttää satoja euroja asuihin, jotka eivät millään tasoa olleet minun tyyliäni tai ylipäätänsä eivät edes sopineet minulle. Vain jotta toteuttaisin nämä asiat "oikein". Tässä vaiheessa on hyvä myös tiedostaa, että kuluttaminen on kaikkien tällaisten trendien sydän, ja kaikki nuo eri ihmiset joiksi meidän "tarvitsee" tulla ovat kaikki täysin erilaisia toisitaan. Mikä puolestaan merkitsee totaalista vaatekaapin uudistamista, meikkaus rutiinin päivittämistä, vessan sisustusta, kahvitilausta, opintohistoriaa, sitä missä asut, perhesiteitä ja paljon, paljon muuta. Pohjimmiltaan, näemme ihmiset kohtelemassa koko elämäänsä kuin se olisi trendi, minkä vuoksi tunnemme itsemme puutteellisiksi kun emme elä läheskään samanlaista elämää.

Onneksi olen itse päässyt heräämään tuosta hyvin myrkyllisestä ajatusmaailmasta ja tahdon tämän postauksen kautta jakaa muutaman vinkin joiden avulla pääsin tähän parempaan paikkaan itseni kanssa:


1) hae inspiraatiota

Minun oli päästävä takaisin juurilleni. Siihen sosiaaliseen mediaan, joka näytti minulle asioita joita rakastin. Eikä olla koukussa siihen, mikä yritti näyttää mitä minun pitäisi rakastaa. Minulle tämä on ollut ja tulee aina olemaan Pinterest. Siinä meni hetki muistuttaa itseäni siitä, mikä joskus sytytti kipinänä sisälläni, toi iloa.

2) ota askel poispäin sosiaalisesta mediasta

Kun olin muistutellut itseäni niistä asioista, mitä olin aikaisemmin rakastanut ja mitä oikeasti halusin tarvitsin pienen hetken, jolloin en olisi kaiken tuon myrkyllisyyden ympäröimänä. Tämä ihan sen vuoksi, että sosiaalinen media vaikutti ihan liikaa siihen, miten ajattelin itsestäni. Millainen minun tulisi olla. Kun astut askeleen poispäin anna silloin asioiden tapahtua niille tavanomaisella tavalla. Tämä auttaa sinua paljon helpommin pääsemään sopusointuun itsesi kanssa.

Huomasin myös, että YouTubeni siivoaminen oli yksi tärkeä asia, mitä minun tuli tehdä. Tuntuu kyllä, että olen itse ainoa joka käyttää YouTubea todella paljon, mutta tällainen "siivous" pätee kaikkiin niihin sosiaalisiin medioihin, joissa voit itse kontrolloida sitä mitä näet. Mieti hetki sitä, mitä katsot puhelimellasi päivittäin. Edustaako se sinua millään tavalla? Henkilökohtaisesti tykkään laittaa videoita, joita haluan katsella niin 'katso myöhemmin' listalle, jotta voin katsella niitä myöhemmin. Tällä tavoin varmistan etten eksy YouTuben syövereihin. Samaa metodia voi ihan hyvin käyttää Instagramin puolella. Sinun ei tarvitse lopettaa sosiaalisen median käyttöä kokonaan, mutta voit luoda siitä paljon positiivisemman tilan.

Itse rakastan katsoa aivan perus vlogeja, ostosten esittelyitä ja jopa silloin tällöin kauneuteen liittyviä videoita. Ja kuitenkin jostain syystä aina silloin tällöin, joku vetovoima saa minut katsomaan aamurutiinia, joka harvoin on tuottelias, mutta kuitenkin esteettisempi kuin omani ja sen vuoksi oloni muuttuu kauheaksi. Tarkkaile siis omaa energian tasoasi kun vietät aikaa netissä ja ala luomaan tilaa joka tekee sinut iloiseksi. Millaiset kuvat ja videot inspiroivat sinua? Mikä sytyttää valon sisälläsi? Korvaa sellainen sisältö joka saa sinut tuntemaan olosi huonoksi, sellaisella joka sytyttää intoa ja halua nähdä elämää.

Kiinnostaisiko sinua postaus, jossa jaan YouTube kanavat ja Instagram tilit, jotka tuovat minulle hyvän olon tunteen?

3) ole dramaattinen

Täydellisesti ja anteeksi pyytämättä heittäydy sitä kohti, mitä ikinä rakastatkaan. Olen viimeiset pari viikkoa, miten koulua minulla nyt onkaan ollut, ilmaantunut kouluun joka päivä minulle täydellisessä asussa, tukka laitettuna ja naama meikattuna huolimatta siitä, että suurin osa muista oppilaista pukeutuu todella kasuaalisti (mikä myös on täydellistä ja todella ok). Kun aloitin opinnot kyseenalaistin hiukan itseäni, sillä en tuntenut itseäni tarpeeksi kauniiksi joihinkin asuihin, jotka olivat hiukan enemmän yksityiskohtaisempia, ja en voinut olla miettimättä katselivatko muut minua ja ihmettelivät kuka luulin olevani kun pukeuduin kouluun kuin olisin johonkin tärkeäänkin tapaamiseen osallistumassa. Ajatuksen myötä tunsin kauheaa häpeää, mutta jos taas ajattelin meneväni samalla "heitän vain jotain niskaan" en tuntenut oloani kotoisaksi.

Kiinnostaisiko sinua postaus jossa esittelen viikon asukokonaisuuksia?

Saavu siis paikalle parhaimmissasi, tee soittolista kappaleista jotka saavat sinut tuntemaan itsesi hyväksi, ole sitä miltä sinusta tuntuu ja muista että olet itse ainoa henkilö, joka joutuu olemaan itsesi kanssa koko elämäsi ajan. Kertoisitko itse jollekin jota rakastat olemaan vähemmän itsensä? Et!

🤎🤎🤎

Ilmaannu siis paikalle itseäsi rakastaen ja muille myötätuntoa osoittaen välittämättä siitä, vaikka muut tuijottaisivatkin. Mahdollisuus on, että he voivatkin inspiroitua olemuksestasi! Tai he voivat ihmetellä miten joku voi olla niin itsevarma, hymyilevä sekä rohkaiseva ja rakastava itseään kohtaan.

5x kuinka luoda TOIMIVA OPINTORUTIINI ⏰ back to school

Tämän kertaisessa postauksessa annan viisi yksinkertaista vinkkiä joiden avustuksella saat luotua itsellesi tuottavan ja ennen kaikkea toimivan opiskelurutiinin. Näiden vinkkien tarkoituksena on auttaa sinua luomaan itsellesi pitkäaikainen sekä kestävä rutiini, jota sinun on helppo seurata opintojesi aikana.


01. aikatauluta opiskelusi kuluvalle viikolle.

Tämä on silloin todella helppoa jos, sinulla on lukujärjestys joka on muuttumaton jokaisen jakson aikana. Mutta oli sinulla joustavat päivät tai ei on hyvä kuitenkin istua alas ja katsoa mitä seraavalle viikolle on luvassa. Tämä helpottaa suunnittelemaan milloin ja miten opiskella sitten kotona. Tavoittena tässä on pitää opiskelu arkipäiväisenä, jotta viikonloput saadaan pyhitettyä renotutumiselle, mutta myös että pysyisimme sinnikkäinä opintojemme suhteen. Meidän tulisi myös keskittyä siihen että olisimme tehokkaita tekemällä enemmän vähemmällä ajalla sen sijaan, että keskittyisimme opiskelemaan ainoastaan yhtä ainetta koko päivän ajan. Itse suunnittelen opintoni  25-60 minuutin ajoiteuksella eli jokaiselle aineelle annan max yhden tunnin pänttäämis aikaa päivässä.

Tässä kannattaa myös muistaa mikä on sinulle paras aika, jolloin olet tuottoisin. Toisille se on aamu ja toisille se on ilta. 


02. aikatauluta kiinniotto- tai lisäaikaa viikonlopulle

Jos et saanut arkena tehtyä kaikkea, mitä sinun piti tehdä tai sinulta jäi jostain syystä asioita tekemättä viikonlopulle kannattaa suunnitella kiinniottoaikaa, jolloin teet nuo keskeneräiset tai tekemättä jääneet asiat. Tai jos tahdot antaa jollekin aineelle lisää opintoaikaa on se hyvä laittaa viikonlopulle. Viikonloppu on myös hyvää aikaa tehdä hiukan tulevia tehtäviä, jos tiedät joidenkin päivien sekoittavan opiskelurytmiäsi ja laittavan sinua hiukan jälkeen aikataulustasi. Tämä on itselleni hyvin tärkeää tehdä joitakin asioita etukäteen, sillä elämä ei ole kuitenkaan täydellistä ja monesti suunnittelemat asiat eivät meni siten miten ne oli suunniteltu. Tämän vuoksi tykkään itse suunnitella viikon lopulle 2-3 tunnin session jolloin keskityn joko asioiden kiinniottamiseen tai opiskelen hiukan extraa. Voit kuitenkin itse suunnitella tuon ajan mille päivälle itse tahdot tai olla tekemättä tällaista ollenkaan, jos koet itsellesi tärkeämmäksi rentoutua, olla kavereiden kanssa tai käyttää aikaasi harrastuksen parissa. Muista laittaa kutienkin itsesi edelle, varsinkin jos tämä auttaa sinua keräämään itsesi, jotta jaksat opintojesi parissa.


03. mieti miten ja mitä tehdä noina suunnitteleminasi aikoina

Viikko on hyvä aloittaa sillä että pohtii ja listaa ylös mitä kaikkea sitä täytyykään olla tehtynä viikon loppuun mennessä. Jos sinulla on jotain asioita jotka ovat viikottain toistuvia suosittelen niiden aikatauluttamista samalle päivälle ja kellon ajalle. Tämä on siitä hyvä, että toistessa samaa asiaa siitä syntyy rutiini, mikä puolestaan helpottaa asioiden muistamista.

Kun suunnittelet miten ja mitä tulet tekemään pohjusta tämä enemmin asioiden tärkeyteen kuin siihen mitä tekisit mieluummin. Jos menet sen mukaan mitä mieluummin tekisit tulee se vaikeuttamaan ja tuntumaan vielä hankalammalta tehdä, kun se on viimeinen hetki jolloin pystyt asiaa tekemään, jolloin myös et anna kaikkeasi asiaa tehdessäsi.


04. aikatauluta seuraavaan käsiteltävään aiheen tutustumista

Uskon, että monille tehtävien tarkistaminen ja mieleen painaminen ei ole mikään ongelma, sillä tiedostamme että jossain vaiheessa meidän muistia tullaan koettelemaan jonkinnäköisen testin muodossa. Kuitenkin koska monilla on hyvinkin kiirellinen elämä saattaa sitä unohtaa esikatsella asioita hiukan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pänttäämisen päätteeksi, vielä tarkastelee seuraavan tunnin aihetta. Lue kappale läpi tai selaile saatavilla olevia tehtäviä ja aihepiirejä. Tämä tutustuttaa sinut jo jotenkin seuraavaan aiheeseen, jolloin sinun on hiukan helpompaa keskittyä tunnilla, ymmärtää mitä opettaja kertoo aiheesta ja jopa kysyä tarkentavia kysymyksiä.


05. pohdi ja muuta opintojasi sitä mukaan kun on tarvetta

Tarkoitukuksena on kuitenkin loppupelissä pysyä tehokkaana koko opiskelun ajan, joten on hyvin tärkeää tarkastella sitä omaa oppimistaan säännöllisesti ja varsinkin siinä vaiheessa kun/jos huomaa, ettei se opiskelu oikein onnistu. Kuitenkin aina sitä ei edes itse ymmärrä, ettei nyt mene oikein hyvin tai että niitä omia tapoja tulisi hiukan muuttaa, joten on hyvä säännöllisesti tarkastella omaa opiskelu rutiiniaan ja muuttaa sitä itselleen ja omaan arkeen sopivaksi. Voit herätä aikaisemmin jos tunnet olevasi tuottoisampi aamuisin tai pidentää opiskeluaikojasi, jos koet tarvitsevasi enemmän aikaa.

🤎🤎🤎

Loppujen lopuksi kyse on suunnitelmasta ja sinun kyvystäsi toteuttaa laatimasi suunnitelma. Jokainen on kykenevä luomaan suunnitelman, mutta kaikki eivät noudata sitä, ja monille meistä tämä on se suuri ero opintojen onnistumisessa.

5 tavoitetta ja tapaa vuoden 2022 opinnoille ☕️

Koulu alkoi itselläni viime viikon torstaina orientaatiopäivällä ja nyt maanantaina pääsin sukeltamaan kunnolla opiskeluiden pariin. Kurssit ovat lähteneet hyvin käyntiin ja positiiviseksi yllätykseksi olen saanut pari kurssia sekä kurssin osaa hyväksiluetta aikaisempien opintojeni ansiosta. Olihan siitä hiuskoulusta jotakin hyötyä.

Ennen kuin koulu lähti kunnolla käyntiin halusin asettaa itselleni tavoitteita sekä tapoja joista pitäisin kiinni opintojen aikana. Tässä postauksessa tahdon jakaa nuo tavoitteeni ja ihmeessä kerro kommenteissa mitä tavoitteita sinulla on tuleville opintokuukausille tai jos et opiskele niin loppuvuodelle!

🤎🤎🤎

1. herää aikaisin ja ylläpidä kunnollista uniaikataulua

Elämä tulee olemaan rankkaa, sillä koulun lisäksi tulen kuitenkin käymään töissä. Enkä tällä hetkellä kykene itse päättäämään omista työvuoroistani eli milloin teen ja en tee töitä. Tahdon kuitenkin tästä kaikesta huolimatta herätä joka päivä suht samoihin aikoihin ja näin yrittää ylläpitää hyvää uniaikataulua. Sanoisin, että tällä hetkellä tuo on todella hyvällä mallilla, jotenka se on enemminkin ehkä tapa jota tahdon ylläpitää kuin uusi minkä olisin luomassa. Tavoitteeni on siis yrittää saada sen 7-8 tuntia unta joka päivä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kävisin nukkumaan siinä 11 aikoihin ja heräisin suunnilleen klo 7.

2. pidä kiinni suunnitelmista

Keksi ja pidä kiinni siitä hyvästä suunnitelmasta jonka olet itsellesi luonut. Olen nyt viimeisen vuoden aikana tehnyt pientä kokeilua, mitä tulee digitaaliseen suunnitteluun kuten myös vanhaan kunnon kynään ja paperiin. Minkä huomasin kuitenkin toimivimmaksi itselleni oli että yksinkertaisesti luon itselleni tehtävälistan kaikesta mitä minun täytyy tehdä viikottaisessa yhteenvedon tyylissä. Tämän idean kautta tein itselleni "to-do" lista notion sivustolle. Suunnitelmien luominen on kuitenkin vain se helppo osuus. Pitää keksiä se tapa, miten myös sitten pysyykin siinä.

3. saa kaikki työt tehtyä päivän aikana

Tähtään itse siihen, että saisin kaikki kouluun liittyvät asiat tehdyksi 7-8 aikaan illalla. Tämä on sellainen tavoite, jonka todellakin toivon saavuttavani sekä sellainen jonka kohdalla toivon myös pitäväni säännöllisen rytmin ihan sen vuoksi että minulla pysyisi jonkinlainen raja koulun ja kaiken muun välillä.

4. ole yhteydessä opettajiin

Aikaisemmissa opinnoissani tein sen virheen, että kommunikointini opettajieni kanssa jäi hyvin vähäiselle. Se että opettaja muistaa nimesi ja tunnistaa sinut koulun käytävillä ei pitäisi olla ainoa asia, mitä hän osaa sinusta kertoa. Opettajat ovat koululla myös mahdollistamassa opintojesi sujuvuuden, mutta myös sen että sinulla itselläsi on kaikki kunnossa. Opettajien kanssa kuuluu kommunikoida omasta osaamisesta, jos on vaikeuksia ja jopa silloin jos tuntuu että nyt kerrataan sellaista asiaa, jonka on aikaisemmissa opinnoissa oppinut. 

5. hyödynnä ympäristöäsi

Itselläni on hiukan erilainen lukujärjestys kuin aikaisemmin. Edellisten opintojen ansiosta olen saanut hyväksiluettua muutaman kurssin, minkä vuoksi jotkut päivät ovat lyhyempiä - esimerkkinä maanantai jolloin minulla on vain yksi tunti aamulla. Koska tahdon olla mahdollisimman hyvä opiskelija en tahdo suoraan tunnilta päästyäni suunnata kotiin, sillä tiedän kotona olevan paljon häiriötekijöitä, jotka pitävät minut poissa opintojen ääreltä. On hyvä hyödyntää siis koulun omia tiloja, joissa pystyy opiskelemaan tai jopa kirjastoa, jos sellainen sattuu olemaan koulun vieressä, koulussa tai kotimatkan varrella.