Milloin koristella koti jouluiseksia?

Muistan kun olin lapsi, meillä ilmestyi joulukoristeita pitkin joulukuuta, ja joulukuusi meillä "pystytettiin" vasta 23.päivä joulukuuta, jolloin se myös koristeltiin. Kyllä meillä koti oli vasta täysin jouluun valmistettu jouluaattona. 

Usein nuo omat lapsuusaikojen tavat ja tottumukset tuntuvat niiltä "oikeilta" perinteiltä ja ajattelin todella pitkään, että sitten kun muuttaisin omilleni ja oma perhe tulisi perustettua niin meidän talossa noudatettaisiin myös noita samoja perinteitä. Jossain välissä myös lämpesin sille ajatukselle, että kyllä sen kumppanin tavatkin voisi omiin sisällyttää, koska vasta yläkoulun jälkeen ymmärsin, että jokaisella perheellä on omat perinteet.

Mutta tuosta perinteestä ei tullut pidettyä kiinni.

Joulu on aina ollut itselleni hyvin tärkeä juhla ja ymmärrän, ettei se kaikille sitä ole, mutta se että joku väen väkisin yrittää luoda tärkeästä juhlasta inhottavan ja puhua siihen sävyyn, ettei ilolle oikeasti ole aihetta on kauheaa.

Kun muutin pois kotoa päädyin asumaan silloisen narsistisia piirteitä omaavan exäni kanssa saman katon alle. Vaikka joulu ei olllutkaan sellainen asia, mitä nexäni halusi juhlistaa iloitsin silti vuosi toisensa perään joulusta ja olin valmis koristamaan kodin valoilla, kynttilöillä ja ties millä kaikilla muilla koristeilla. Aina ajatellen, että tänä vuonna se olisi sallittua. Kuitenkin jokaikinen vuosi kun joulukuu saapui ja olin kaivamassa nuo parit koristeet esille ajatukseni lytättiin heti alas. Joulu ei ollut koristeita. Ei. Se oli viinaa ja kinkkua. Ainakin nexäni mukaan.

Joulukoristeet olivat ehdoton ei tai jos halusin niitä laittaa esille tapahtui se jouluaattona, mutta seuraavana päivänä saivat kaikki lähteä. Parempihan oli, että ne olivat kadonneet jo samana iltana. Suurin osa kuvista joita olen joulun aikana ottanut jouluisesta sisustuksesta on otettu silloin kun nexäni ei ollut kotona ja laitoin nopeasti koristeet esille, räpsin kuvat ja laitoin takaisin kaapin uumeniin. Tätä ei onneksi kestänyt montaa kymmentä vuotta, mutta neljä jouluakin on ollut liikaa. 

Tällainen ei sillä hetkellä jostain syystä tuntunut minusta väärältä tai mitenkään oudolta, sillä tiesin nexäni niin sanotun syyn joulun "vihaamiselle" ja koska olin aina ajatellut, että kodin joulutunnelmallistamisessa keskeistä oli se, että se tapahtuisi juurikin ennen joulua. Ei liian aikaisin!

Ajattelin ennen, että kun joulutunnelman luo kotiin vasta juuri joulun alla, se pysyisi jotenkin erityisenä. Koti tavallaan puhkeaisi kukkaan ja tuntisi sen tunteen, että nyt se joulu on täällä. Vähän omissa ajatuksissani olen siis ihmetellyt niitä, jotka ripustavat kaikki koristeet esille ja kantavat innokkaina kuusen sisään ennen kuin joulukuukaan on edes saapunut. Olen ajatellut, että no sen siitä saa kun aloittaa liian aikaisin ja ehtii jo kyllästyä koristeisiin ennen jouluaattoa. Menettävät sen tärkeimmän tunteen, joka on osa joulua.

Olin siis sitä mieltä, ettei omissa ajatuksissani sekä uusissa joulutottumuksissani oli mitään väärää. Muiden joulussa kyllä oli, sillä näin nexä sanoi. Kuitenkaan ei se ihana joulun tunne tullut enää samalla tavalla noina "yhteisinä vuosinamme". Hän vain mökötti ja ärisi, vihasi muiden iloa ja kiukutteli. Viimeinen joulu jonka vietimme yhdessä oli se mitä vihasin eniten, sillä erostamme huolimatta en saanut silloinkaan kotiani koristaa jouluksi. Hän ahdistui siitä omien sanojensa mukaan liikaa.

Mutta nyt paljon erilaisemmalla ajatusmaailmalla ollessani liikenteessä olen enemmän ja enemmän hiipinyt tätä toista joulun odottajien puoliskoa kohti. Sitä joka innostuu joulusta joulukoristeiden ilmestessä jo lokakuussa ja sitä joka jo marraskuussa tahtoo kodin koristaa jouluksi. 

Kun oikeasti mietimme asiaa niin tämä pimeä aika jota talvisin elämme on oikeasti todella pitkä. Jos tähän aikaan saa tungettua edes vähän iloa ylimääräisestä jouluvalojen tuikkimissta, glögin tuoksusta ja punaisesta väristä patakintaissa niin kaikki keinot vain käyttöön! Vaikka sitten jo pyhäinpäivänä!

Tänä vuonna meille tuli joulu todella aikaisin. Olin jo valmis joulun viettoon heti Halloweenin jälkeen ja tilasin meille uuden joulukuusen. Sellaisen josta olin monta vuotta haaveillut, mutta monesta syystä en saanut sitä ostaa. Joulukuusen saavuttua laitoin sen pystyyn välittämättä, vaikka jostain saattoi kuulua; "nyt on liian aikaista!"

Joulu muistuttaa minua edelleen noista neljästä kylmän kauheasta joulusta liiankin elävästi, mutta tahdon luoda tilalle uusia parempia tunteita, jotka peittävät nuo tuntemukset niin hyvin, etteivät ne pääse enää lannistamaan. Senpä vuoksi olen täksi jouluksi suunnitellut, että luon joulukalenterin!

Viimeiset viikot olen ollut täynnä joulun intoa ja olen purkanut sen ulos blogipostausten muotoon ja tajusin, että sisältöä on tullut niin paljon, että kalenterinhan tästä saa aikaiseksi. Taisin myös muutama joulu takaperin kertoa, miksi en joulukalenteria lähde väkertämään, mutta yksinkertaisuudessaan ja muistin virkistykseksi; olen kamppailut ihan liikaa vanhojen joulujen muistoissa että olisin kyennyt nauttimaan joulusta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Nyt kuitenkin koen olevani tarpeeksi vahva henkisesti tämän vuoden jouluun ja jopa kalenterin väkertämiseen.

Halusin myös pysyä hiukan tässä jaksamisen teemassa, joten tämän vuoden kalenterin teema tuleekin olemaaan "Stressivapaa joulu". Toivon siis että pamahdat tänne joulukuun puolella keskustelemaan aiheesta, oppimaan sekä lisäämään joulun tunnelmaa niin omaasi kuin muidenkin elämään!

Milloin sun mielestä on oikea aika laittaa joulukoristeet esille? Oletko aikainen hiirulainen vai myöhäinen mangusti?